Asiakkaat ovat kysyneet minulta yhteydenotoissaan ja ensimmäisissä tapaamisissamme, miten ratkaisukeskeinen psykoterapia toimii pitkäaikaisissa terapioissa. Käsittelen tässä blogissa kyseistä aihetta ja sitä, miten ratkaisukeskeinen psykoterapia näkyy toimintatavoissani.

Yleisimpiä syitä psykoterapiaan hakeutumiseen ovat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, mutta usein ihmiset hakevat keskusteluapua saadakseen muutosta elämäntilanteeseensa ja toimintatapoihinsa. Kaikki terapiaan hakeutuvat ihmiset eivät välttämättä edes tarkalleen vielä tiedä miksi he hakeutuvat terapiaan. Elämä saattaa olla kaaottista. Ihminen saattaa kärsiä jostakin, tietämättä välttämättä edes mistä. Jokin asiakkaan sisäinen uskomus estää nauttimasta elämän mahdollisuuksista tai edes näkemästä niitä. Usein joku elämän kriisi johdattaa asiakkaan psykoterapeutin ovelle.

Ajattelen, että terapiassa ennen kaikkea on kyse siitä, että asiakkaalla on tila ja paikka puhua ja että hän tulee terapiassa kuulluksi. Etenen asiakkaan pohdinnassa olevan tilanteen ja hänen terapiaan tuomiensa puheenaiheiden mukaisesti. Yhdellä tapaamisella on usein hyvä keskittyä yhteen aiheeseen, mutta toki usein monet asiat elämässä liittyvät toisiinsa. Ratkaisukeskeisessä terapiassa pohditaan asiakkaan omia voimavaroja muutokseen. Autan asiakasta huomioimaan näitä mahdollisuuksia.

Tärkeintä on kuitenkin puhua siitä, mikä tällä hetkellä asiakkaasta tuntuu merkitykselliseltä. Ja myös ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa voi puhua menneisyydestä. Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa menneisyyttä voi käsitellä paitsi keskusteluissa, myös esimerkiksi elämänkaarta, sukupuuta ja henkilökohtaista historiaa kuvaavien tehtävien avulla. Aina emme pysty löytämään selitystä nykytilanteelle menneisyydestä ja on usein hyvä miettiä, mitä asiakas voi tehdä nyt päästääkseen kohti hyvää elämää.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa olennaista on se, että miten suhtaudumme menneisyyteen nyt. Joskus psykoterapiassa saatetaan huomata, etteivät menneisyyden tapahtumat ole välttämättä nykypäivän tilanteiden aiheuttajia. Esimerkiksi masennus voi olla reaktio johonkin vanhaan tapahtumaan, mutta yhtä hyvin se voi olla reaktio johonkin ajankohtaiseen tapahtumaan tai elämäntilanteeseen.

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa keskitytään myönteiseen muutokseen.

Ratkaisukeskeinen työskentely on käytännönläheistä. Asiakasta autetaan huomaamaan ja huomioimaan omia onnistumisiaan. Saatan pyytää asiakasta pohtimaan mitkä asiat olisivat toisin, jos masennus ei hallitsisi hänen elämäänsä ja miten ihminen pystyy tarttumaan arjessaan jo nyt näihin toisin elämässä toteutuviin asioihin. Näin asiakas usein löytää itse ratkaisuja. Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa ei pyritä niinkään paljastamaan, mikä on mennyt vikaan elämässä, vaan mikä on jo kohdallaan ja miten sitä voisi vahvistaa. Ratkaisukeskeisessä terapiassa asiakkaita kannustetaan keskittymään asioiden muuttamiseen toivottuun suuntaan. Tätä voidaan kutsua myös hyvän elämän tavoitteluksi.

Voit lukea myös blogini Itsehoito-ohjeita rahapeliongelmaan tai Videohaastattelussa keskustelua rahapeliriippuvuudesta

LÄHTEET

Aarninsalo, P. & Mattila, A. S. 2014. Ratkaisukeskeinen psykoterapia. Teoksessa M.O. Huttunen & H. Kalska (toim.) Psykoterapiat, 152–164. Helsinki: Duodecim.

Ahola, M. & Ahola, T. 2016. Väkivallasta turvallisuuteen. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti.

Dolan, Y. 2009. Pieni askel – Tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti.

Eronen, S. & Lahti-Nuuttila, P. 2012. Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan. Teoksessa Sanna Eronen & Paula Lahti-Nuuttila (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa – integratiivisen lähestymistavan perusteita, 18-34. Helsinki: Edita.